oliko koko elämäni turhaa

nyt kun mietin itsemurhaa

kyyneleeni valtameri

sydämestä vuotaa veri

nyt niin syvään huokaan

vieläkö elämästä kiinni saan

helpompi ois päästä pois

miksei Luoja suotaisampi ois

lopettais tän tuskan

kuihtuneen kukkapuskan

jonka joskus luoksesi kannoin

kaiken itsestäni sinulle annoin

tänne jäi vain ontto kuori

edessäin maan korkein vuori

taivaisiin se kohoaa

huipun koitan saavuttaa

jos siellä helpompi ois

kun tää maailma mut hylkäs pois